Koivujärven tiloja ja asukkaita neljältä vuosisadalta osa 1

Artikkelissa kerrotaan Koivujärven tiloista ja asukkaista 1500 ja 1600 -luvuilta.

Koivujärvi on vuosien mittaan ollut harva-asuttua erämaata. Nykyisen tietämyksen mukaan ihmisiä on liikkunut alueella viime jääkauden päättymisen jälkeen. Todennäköisesti seutu muodosti läpikulkupaikan, jonka kautta ihmiset liikkuivat nykyisten Päijänteen ja Saimaan vesistöjen alueelta Pohjanmaalle ja takaisin. Keskiajalla Koivujärvelle suuntasivat sekä karjalaiset että etenkin hämäläiset erämiehet. Koivujärven eräsijat päätyivät hämäläisten aatelisten omistukseen. Pysyvät asukkaansa kylä sai eräsijoille 1500-luvulla asettuneista lampuodeista eli koko tilan vuokraajista.

Koivujärvi oli kokonaisuudessaan vanhaa rälssiä joka kuului 1560-luvulla Lepaan-sukuun kuuluneen Hannu Björninpojan omistukseen. Pääkartano oli Tyrvännön Lepaan kartano. Hannu Björninpojan kuoltua 1572 kartano siirtyi leskeltä (Karin Henrikintytär Horn) vävylle, Tuomas Beurraeukselle. Tällä suvulla Lepaa oli noin sata vuotta ja joutui sitten avioliiton kautta Lahdentaan Boije-suvulle. Boijet hallitsivat Lepaata vuoteen 1727, jolloin sen osti maaherra Pehr Stierncrantz.

Tilat olivat haltijalleen täyttä perinnöllistä omaisuutta, ne oli vapautettu maaverosta. Rälssioikeuksia alettiin myöntää 1500-luvun lopulla perinnöllisiksi. Oikeudet saanutta aateliskartanoa kutsuttiin allodiaalisäteriksi. Vuoteen 1723 vain aatelismiehillä oli yksinoikeus omistaa rälssimaata. Rälssitilojen viljelijät eli lampuodit maksoivat veroa omistajille. Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan nojalla myös talonpojille myönnettiin oikeus ostaa rälssitiloja. Rälssimaan poikkeusasema verotuksessa hävisi maaveron lakatessa 1.1.1925 kun siirryttiin tulo- ja omaisuusverotukseen.

Aatelisomistuksen lisäksi Koivujärven rantamille perusti eräsijansa kolme jämsäläistä erämiestä. Vuonna 1552 mainitaan Koivujärvelle muuttaneen Klemetti Tuurenpoika (Clemett Tordzsson) ja Erkki Erkinpoika (Erick Ericksson) jämsän Kaukkilasta sekä Olavi Juhonpoika (Oleff Jonsson) saman pitäjän Pietilästä.

Koivujärvelle oli 1560-luvun tiennoilla asettunut kolme lampuotia: Olavi Kotilainen, Antti Kokkonen ja Matti Kokkonen.

Vuoden 1571 hopeavero-luettelossa Koivujärven rälssimailla seuraavasti:

verollisten luku = 3
vaskea = 25
lehmiä = 9
hiehoja = 8
lampaita = 16
sikoja = 2
hevosia = 3

Kokonaisarvoksi laskettiin 160 hopeamarkkaa ja 5 äyriä.

Hopeavero kerättiin Älvsborgin linnan lunastamiseksi Tanskalta, jolloin rahaksi arvioidusta omaisuudesta otettiin 1/10 osa.

Koivujärven 1500-luvun lampuotisuvut häviävät siihen maakirjojen aukkoon joka vasta täyttyy v. 1634 Lepaan ”Tuomas Bureuksen rälssinä”. Tällöin ensimmäisenä uutena nimenä tulee esille Lauri Kalttonen (Calttoinen). Hänet mainitaan vain tänä vuonna, ja kun samaan ruokakuntaan kuului poika Matti Laurinpoika Dorothea-vaimoineen, on tätä lampuotitaloa pidettävä huomattavasti vanhempana. Vv. 1637-38 lampuotina oli Pekka Paavalinpoika, vaimonaan Elli Olavintytär. Vuonna 1640 talo oli jo autio. On epäselvää milloin Kalttosessa on asuttu tämän jälkeen. Vuoden 1753 pitäjäkartassa ei Koivujärven länsiosassa ollut lainkaan asutusta, vaan alue oli kaskimaata. Kalttonen esiintyy tilannimenä vasta 1800-luvun alussa.
Luultavasti siellä on asuttu myös 1700-luvun loppupuolella. Koivujärvellä oli vuosina 1634-1640 lampuoteina myös Paavo Tilloinen, Paavo Turpeinen ja Olavi Heinonen. Talot olivat Luultavasti järven pohjoispuolella missä nykyinen Koivujärven kylä. Vuonna 1653 Yhden lampuotitalon päämieheksi esiintyy Mikko Olavinpoika Mikkonen vaimonaan Anna Kolehmainen. Tämä lampuotitalo voidaan jo merkitä ”Maikkolanmäeksi”. Vuodesta 1662 päälampuotina oli Olavi Mikonpoika Margaretha-vaimoineen. Olavi Heinosen tila missä osakkaana vuodesta 1635 lähtien Martti Olavinnpoika Heinonen Anna vaimoineen oli luultavasti tuleva ”Heinonen” niminen tila.
Heinoset tulivat todennäköisesti nykyisen Pihtiputaan alueelta. Lepaan Tuomas Bureuksen rälssitilalla Pihtiputaan Säkkärämäellä oli vuonna 1621 lampuotina Paavo Heinonen ja toisessa talossa Martti Heinonen.

Vuoden 1635 Rautalammin karjaluettelossa Koivujärvellä ei ollut yhtään rälssilampuodeista erottuvaa ”verotilallista”. Mutta Savon maantarkastuksen yhteydessä 1663-1664 Iisalmen Koivujärven kylään kuuluvaksi merkittiin ”Maanselän rannalla” asuva kruunutilallinen Mikko Tapaninpoika Tikkanen.
Tämä talo on voinnut olla sama joka näkyy 1700-luvun kartassa Iisalmen suurpitäjän alueella Niinmäen kohdalla, Koivujärvi Nro 1.

Näinä vuosina voidaan jo puhua Koivujärven kolmesta kantatilasta. Ensimmäisessä oli päälampuotina Olavi Mikonpoika Mikkonen vaimonaan Margaretha joka kuoli n. v.1668
toinen vaimo Valborg. Toisessa talossa oli päämiehenä Erik Turpeinen Liisa-vaimoineen. Vuodesta 1709 taloa hoiti Pekka Eerikinpoika Turpeinen vaimonaan Margaretha Niskanen. Kolmatta taloa hoiti Martti Martinpoika Heinonen Kerttu-vaimoineen, talossa myös veljet Antti, Lauri ja Ivar. Vuonna 1691 päämiehenä oli Olli Martinpoika Heinonen Anna-vaimoineen, osakkaana talossa myös Matti Martinpoika Heinonen. Vuonna 1694 talo merkittiin Olli Heinosen ja Martti Martinpojan nimiin, vuonna 1698 taas Matti Martinpojalle joka oli päämiehenä myös Raualammin rippikrjassa vuosilta 1704-1713. Matin vaimo oli Marketta Mikkonen todennäköisesti Mikkolanmäestä. Laukkalan puolella oli Kattilasalmen tila. Vuoden 1683 reduktioluettelon mukaan Kattilasalmi oli yksi Rautalammin suurpitäjän Pielaveden kylän neljästä päätalosta. Isäntäparina vuoden 1704 rippikirjan mukaan Paavo Niilonpoika Laukkanen ja Marketta Kokkonen.

Savon puoleinen Iisalmen Koivujärven kylään kuuluvaksi merkityllä tilalla on vuoden 1690 henkikirjassa isäntänä Olavi Mikonpoika Tikkanen. Vuosina 1697-1709 Heikki Olavinpoika sekä veljet Mikko ja Elias. Vuoden 1712 henkikirjassa ainoastaan Elias Olavinpoika. Tämän jälkeen näyttää siltä että Kärkkäiset ottavat tilan haltuunsa. Ison vihan jälkeen isäntänä on jo Olli Kärkkäinen.