|
Koivujärven kylä Hämeessä ja Savossa
Vuosina 1753-1757 tehtiin tarkemmat kartat sekä Hämeen että Savon läänien puoleisista alueista. Tämä kartta vuodelta 1753 Charta Rautalambi selityksineen antaa jo aika tarkan kuvan Koivujärven silloisesta asumuksesta. Pienenveden rannalla ei ollut kartan mukaan asutusta, alue oli kaskimaata. Kartassa mainitaan myös että Laukkalan puoleinen alue oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1752.
Koivujärven asutus oli keskittynyt järven pohjoispuolelle. Kylällä oli kaksi rälssitilusta, molemmissa kaksi taloa. Kylään kuului myös kaksi torppaa, yksi kylällä joka oli sotilastorppa ("S Torp") ja toinen joka sijaitsi kaukana kylästä Kattilasalmen länsirannalla. Kattilasalmen tila itärannalla. Mikkolanmäellä oli kaksi taloa ja pitäjärajan Iisalmen puolella näkyy Jysynmäki. Kylän itä- ja länsipuolella (nyk. Myllyjoki ja Myllypuro) oli vesimyllyt. Nykyisen Tiensuun kohdalla oli kaksi vanhaa rakennusta tulkintani mukaan rakennuksien perustat ja tontti. Myös Elosaaressa vanha ulkorakennus. Hietaniemen kohdalla maaperää kehutaan hyväksi. Kaikki isommat saaret käytettiin kaskimaana. Etelässä Petäjämäen tila ja sen pohjoispuolella ”Springkälla” eli Saukonlähde. Järven länsiosissa ei ollut asutusta joten voi arvailla että esimerkiksi Kalttosen tila joka mainitaan 1600-luvulla oli tuhoutunut tulipalossa ehkä kaskipolton yhteydessä. Pitäjänraja näkyy selvästi, rajamerkkeinä Rillankivi-Kokkojärvi-Mikkolanmäki-Löytänäjärvi-Sarvimäki-Koiramäki-Palomäki-Kortemäki-Syrjämäki. Kartassa on piiretty kulkureitit jotka olivat enimmäkseen metsäpolkuja ja järven yli vesireittejä. Petäjämäestä Koivujärven kylälle ja edelleen Mikkolanmäelle. Kylältä vesireitti Kattilasalmelle sekä kulkureitti Pihlajamäelle, myös Mikkolanmäeltä Pihlajamäelle. Pihlajamäki kuului Iisalmen pitäjään.
Tämä kartta joka on vuodelta 1757 kuvastaa Iisalmen suurpitäjän alueet Koivujärven ympärillä. Pohjoispuolella esimerkiksi alue nimellä "Niinimäki" jossa kaksi tilusta, Koivujärvi Nro 1. ja Kalliokylä Nro 2. Torppa joka on Kylmälahden kohdalla sanotaan Charta Rautalambi-kartassa Niinimäkeen kuuluvaksi. Huomaa myös että nykyisen Myllypuron varrella oli kaksi myllyä Savon puolella, Hämeen puolella oli yksi mylly.
Niinimäeltä meni yksi kulkureitti Koivujärven kylälle ja toinen Jysynmäelle ja sieltä edelleen Mikkolanmäkeen. Mikkolanmäeltä tie jatkui Pihlajamäkeen. Jysynmäeltä kulkureitti jossa kirjoitettu "Sommar- och vinterväg från Pyhäjärvi till Idensalmi" eli Pyhäjärven ja Iisalmen välinen tieyhteys on kulkenut Jysynmäen ja Niinimäen kautta.
Yksi erityisen kiinnostava kirjoitus kartassa missä Rillankiven itäpuolella "toinen" Rillankivi. "Nyligen upfunnen sten bemärkt med åretal 1453 och af pyhäjokiboer namnges för Rillankivi". Suomennettuna: "Hiljattain löydetty kivi merkitty vuosiluvulla 1453 jota Pyhäjokilaisten mukaan sanotaan Rillankiveksi". Tähän löytyy kuitenkin selitys. Kala- ja Pyhäjokivirran miehet olivat itse hakanneet vuosiluvun kiveen koska kiistivät oikean Rillankiven sijainnin. Kivi saattoi olla Pihtiputaan, Sulkavanjärven ja Koivujärven kylien välinen rajakivi.
Vuoden 1788 Yla-Savon kartassa on rajat vedetty 1775 läänimuutoksen mukaan. Koivujärven Rälssikylä joka kuului Rautalammen pitäjään on erotettu erilliseksi alueeksi.
|
)
)
)
